Tiistai 30.6. – Ostoksilla Nizzassa

Lapset olivat eilen joutuneet taipumaan aikuisten nähtävyyksiin, joten päätimme viettää aamupäivän talolla uiden ja hiekkalaatikossa leikkien. Tänään taisi jopa olla reissun kuumin päivä, koska aurinko porotti +31c:n voimalla. Otimme siis rennosti uima-altaassa pulikoiden ja kirjoja lukien.

Timo loihti lounaaksi maittavan tonnikalapastan, jonka nautimme terassin varjossa. Tytöillä oli kova nälkä, koska erityisesti Emma veteli onnellisena ruokaa lautaselta kaksin käsin niin, että koko pää oli täysin tomaatissa hiuksia myöden. Emma on myös oppinut sanomaan selvästi auto, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että kyseistä sanaa toistellaan päivittäin aika monta kertaa. Emman spesiaali on leikki, jossa hän kutittelee muita pulleat sormet ojossa sanomalla kot kot (=kut kut) kuulostaen aivan minikanalta.

Lasten päiväunien ja välipalan jälkeen suuntasimme jälleen kohti Nizzaa, koska edellinen kerta oli jäänyt hieman harmittamaan sään ja parkkipaikkaepisodin takia. Tällä kertaa parkkipaikkaonni kääntyi tosiaan parempaan ja nappasimme paraatipaikan Promenade des Anglais’lta aivan Vielle Villen kupeesta. Ihmettelimme hetken rantakivillä makoilevia, kauniita ihmisiä ja riippuliitäjiä ennen kuin astelimme vanhaan kaupunkiin. Alueen erikoisuus on rivi matalia valkoisia rakennuksia nimeltä les Ponchettes. Ne olivat aikoinaan kalastajien käytössä, mutta nykyisin niissä on gallerioita ja etnisiä ravintoloita. Näiden vieressä näkyi myös juuri kiinni menevä Cours Saleya eli kasvi- ja kukkatori.

Vanhan kaupungin kävelyllä näimme Palais de Justicen eli suuren oikeuspalatsin, joka vihittiin käyttöön jo 1892. Hieman edempänä olevassa Cathédrale Ste-Réparate eli katedraalissa on 1650 barokkityyliin rakennettu kaunis kupoli. Kujat olivat täynnä pieniä kahviloita, sisustuskauppoja, ravintoloita ja vaatekauppoja. Heini osti neljä kaunista café-au-lait –kuppia ja jutteli niitä näitä ranskaksi myyjä-madamen kanssa. Eräästä boulangeríe’stä tarttui myös mukaan herkullisia suklaa-croissantteja.

Kiertelyn jälkeen siirryimme päivälliselle ja juuri oikeaan aikaan, koska yht’äkkiä alkoi jälleen salamoida ja sataa. Tätä oli päivän hiostava ilma selkeästi enteillytkin. Lyhyt sade ei meitä häirinnyt, koska sää pysyi lämpimänä ja taivas kummallisen kirkkaana. Ruoan jälkeen sade oli enää sumua, mutta se oli tehokkaasti karkottanut rantakadun kävelijät. Autoon pakkautuessamme Emma hauskuutti vielä ohi käveleviä ihmisiä puluja jahdaten iloisesti kiljahdellen ja hokien pu pu pu.

Talolla Laura sai Irman yllätyksen eli keltaiset uimakellukkeet käsivarsiin. Riemulla ei ollut rajoja, kun hän keltainen uimapuku kellukkeet vilahtaen loikkasi Isin sylissä suoraan altaaseen. Siellä piti polskuttaa niin kauan, että hampaat jo kalisivat yhteen.

Lasten mentyä nukkumaan nautimme vielä iltakahvit ja ne suklaiset croissantit.