maanantai 14. heinäkuuta 2014

14.7.2014 Farmer’s Market, Venice Beach

Heräsimme aamuyöllä kello kahdelta korvia särkevään palohälyttimen ulinaan. Aikuiset heräsivät ensin ja tarkistivat, että kuuluiko ääni vain meidän huoneesta vai käytävältä ja tuntuuko jossain savun hajua. Onneksi olimme ykköskerroksessa ja olisimme päässeet kätevästi myös parvekkeelta astumaan ulos tarvittaessa. Seurasimme tovin tilannetta ja annoimme tyttöjen nukkua vielä hetken. Muutaman minuutin skauttailun jälkeen lähdimme kuitenkin kaikki ulos. Heini riipi mukaan vielä passit, rahat ja hupparit kaikille käsilaukun lisäksi. Järkyttävä ujellus jatkui pitkään ja se oli niin kova, että osa ihmisistä piti korvistaan kiinni myös ulkona. Pian paikalle saapui paloauto sireenit ulvoen. Piha oli täynnä ihmisiä kaikista ympärillä olevista kerrostaloista eikä kukaan tiennyt mistään mitään. Vihdoin joku oli kuullut huhua, että lähitalossa oli ollut hälytys ja spekuloimme tupakan sytyttämästä palosta. Kolmen vartin odottelun jälkeen pääsimme jatkamaan unia. Tai no ainakin yrittämään, koska tytöt kävivät kierroksilla ja loppuyö menikin tyttöjen pyöriviä jalkoja ja käsiä väistellessä.

Check-out oli kello yhdeltätoista, joten heräsimme ajoissa käyttämään tyttöjä uimassa. Heini kävi palauttamassa avaimet juuri ajallaan toiselle niistä blondeista pimuista. Tämän jälkeen poimimme aamukahvit ja pari päivää sitten bongaamamme Samsoniten keskikokoisen trolleyn alennusmyynnistä ja ahdoimme sen vielä takakonttiin, joka näytti suoraan sanottuna räjähdykseltä.

Päivän ensimmäinen ja lopulta lähes ainoa pysähdyspaikka oli Farmer’s Market, joka olikin paljon enemmän kuin mielikuviemme kauppahalli. Pysäköimme maksulliselle parkkialueelle ja lähdimme tutustumaan alueeseen. Paikka oli kuin pieni kylä kauppoja, ravintoloita ja karkkikauppoja. Keskiosassa oli suihkulähde ja pieni lastenvaunujen valtaama nurmikenttä. Alueen ympäri kilkatti vanhanajan avoratikka.

Erityisesti mieleen jäi ”American girl” –nukkekauppa. Se oli valtavan kokoinen kaksikerroksinen, vaaleanpunainen tyttömaailma, jossa ylihinnoiteltuja nukkeja oli todellakin vaikka missä asuissa ja vaikka missä eri tilanteissa. Voit esimerkiksi ostaa American girl –nuken kampaajan pesutuolissa ja kaikki oikeat minikokoiset sähköllä toimivat föönit ja muut käkertimet siinä sivussa. Tämän vieressä oli myös oma ”Bring your own American girl hair dressing parlour”, jossa omalle nukelle sai ostaa kampaamopalveluita oikeilta kampaajilta. Ajatelkaa, haluisitko olla ammatiltasi nukkekampaaja? Tästä voitkin viedä nukkesi American Girl –kahvilaan, (siis kyllä oikeaan kahvilaan). Lisäksi oli tietysti oma osasto American Girl your little baby girl –vauvaosasto. Timo luovutti jo isossa aulassa ja meni suosiolla ulos viihtymään elektroniikan parissa. Petturi :). Heini jäi tähän ”parent trap –ansaan”, jossa voit menettää sekä rahasi että mielenterveytesi kaiken tyllivuoren keskellä.

No tytöt rakastivat paikkaa yli kaiken ja halusivat käydä kaikki kerrokset pieteetillä läpi. Ja ihan oikeastihan näitä juttuja tekee mielellään, kun lapset nauttivat niistä niin paljon. Sisällä Heini ilmoitti eräälle myyjälle, että ”No thank you, we are not interested in matching American girl, daughter, and mother outfits!” Erään toisen äidin kanssa vaihdoimme kohtalotoverit –ilmeitä ja toinen äiti muodosti huulilla lauseen: “just try to survive…”. Me emme ostaneet mitään, koska nuket eivät olisi mahtuneet mukaamme ja siksi toisekseen ne olivat aaaaaivan sikahintaisia. Ulos käveli valtava jonona tyttöjä, joilla oli useita isoja kasseja tätä nukketilpehööriä –varmasti tuhansien dollareiden arvosta.

Täällä vietimmekin sitten lähes koko päivän kierrellen hankkimassa vielä muutaman tuliaisen. Lapsille löytyi alennusmyynnistä tennarit ja huivit. Lounaan söimme mukiin menevässä kreikkalaisessa ravintolassa.

Puoli kolmen tienoilla lähdimme vielä katsastamaan Venice Beachin, koska aurinkokin tuntui pilkistelevän sieltä kepeän pilviverhon takaa. Lämpöä oli koko ajan yli kolmekymmentä astetta. Meidän mielestä sanonta: ”No one walks in LA!” on todellakin totta, koska täällä oli ruuhkaa koko ajan. Ehdimme tästä syystä katsella Venice Beachiä vain autosta käsin, mutta kauniilta sekin näytti.

Ihmettelimme hetken omia ennakko-odotuksia eri paikoista. Hollywood olikin todella rähjäinen alue, kuten suurin osa Los Angelesistakin. Santa Monica ja Venice Beach puolestaan olivat todella viihtyisiä ja siistejä rantabulevardeja ja kävelykatuja. Los Angeles ei kuitenkaan tehnyt meihin kaupunkina kovin suurta vaikutusta. Viehätys ja kauneus ovat tosiaankin rantakaupungeissa. San Francisco on ehdoton suosikki näistä kahdesta suurkaupungista.

Kiertoajelun jälkeen Timo heitti naisväen tavaroineen hotellille ja kävi palauttamassa auton kello viideksi. Ehdimme vielä hetkeksi kattoterassille uimaan ja nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä ennen hotelli-illallista ja pakkaamista. Huomenna herätys koittaa kello viisi ja matkustamista on odotettavissa virallisen vajaan 18 lentotunnin ja transitin lisäksi kolme tuntia aamulla ja varmaan se tunti kotona eli yhteensä 22h. Koti ja kotiväki! Täältä tullaan

1 kommentti:

  1. Oli todella kivaa kokea reissu kanssanne. Varsinkin SF tuntui niin tutulta.

    Tervetuloa kotiin!

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.