Pe 8.7. Disney Studiot-Chambordin upea renesanssilinna

Aamu sujui mallikkaasti, kun tytöt malttoivat nukkua lähes yhdeksään asti univelkoja pois. Aamiaiskierroksen jälkeen pakkasimme tavarat autoon ja parkkeerasimme lähelle huvipuistoja. Sirun ja Allun pesueineen piti tulla mukana Disney Studioille, mutta junat lentokentälle kulkivat harmillisesti juuri väärään aikaan, joten he joutuivat lähtemään aiemmalla vuorolla ehtiäkseen lennolle. Tytöillä oli kova suru, kun ystävät lähtivät.

Disney Studiot oli myös valtavan hieno teemapuisto. Täällä kaikki oli tehty elokuva- ja Hollywood –maailmoja mukaillen. Aloitimme kierroksen puolen tunnin nukketeatterikimaralla, jossa kaikki lasten kokoiset Disneyn hahmot Mainiosta Manusta Ankkalinnan Iineksiin ja Akuihin esiintyivät ja lauloivat –tietysti ranskaksi J Tämä oli kaikesta huolimatta tosi hauska ja kivasti rakennettu kokonaisuus. Lapset osallistutettiin tanssimaan, laulamaan ja pyydystämään katosta leijailevia saippuakuplia, hopealehtiä ja serpentiiniä. Ulos päästessämme olikin sopivasti aika ihmetellä uutta paraatia, jossa hahmot seikkailivat ja tanssivat 50-luvun amerikanraudoilla musiikin soidessa.

Täälläkin kaikkiin huvipuistolaitteisiin oli 30-60min jonotusaika, joten päädyimme syömään pikaisen ja jälleen ylihinnoitellun lentokoneateriaa muistuttavan lounaan, jota siivitti parvi ampiaisia. ”Lounaan” ja tuliaisostosten hankkimisen jälkeen siirryimme takaisin autoon ja kohti Chambordin oikeaa prinsessalinnaa. Navigaattori lupasi 2h matka-aikaa...

Bouchon alkoi saman tien moottoritiellä. 4h madeltuamme olimme siirtyneet eteenpäin 60km. Tämä on todellakin meidän ruuhkaennätyksemme. Ruuhkan syy ei selvinnyt meille täysin missään vaiheessa, mutta ilmeisesti perjantai-iltana kaikki olivat matkalla rannalle tai muualle viikonlopun viettoon sekä poliisien ja ambulanssien määrästä päätellen jotain ikävääkin oli ilmeisesti sattunut. Epäonnisen ajomatkan kruunasi vielä Lauran ripulointi autoon niin, että meillä oli vain pari arkkia ohuita serviettejä mukana eikä huoltoasemaa mailla halmeilla. Siinä kohden ei paljon naurattanut!

Parin kiertotien ja 6,5h ajon jälkeen pääsimme vihdoin perille pitkin kaunista, molemmin puolin tietä vanhojen tammien reunustamaa kunniakujaa. Kieltämättä meidän molempien suut loksahtivat auki, kun näimme Chambordin linnan. Laurakin heräsi tässä vaiheessa ja ihasteli vallihautaa ja sitä halkovia roomalaisen näköisiä vanhoja kivisiltoja. Tästä taisi matkamme Oikeasti alkaa ja saavuimme vihdoin Ranskaan!

Hotelli St Michel sijaitsi siis aivan Chambordin linnan kupeessa –lieneekö entinen palvelijoiden talo. Pihalla oli ranskalaistyylisesti laaja terassi katoksineen ja kauniisti pukeutuneita ihmisiä juomassa viiniä sekä syömässä fiinin näköisiä illallisannoksia. Tässä vaiheessa muistimme, ettemme olleet syöneet käytännössä koko päivänä mitään. Onneksi hotellin avulias tyttö oli valmistanut etukäteen meille huoneeseen maalaissalaattia erilaisine juustoineen ja kinkkuineen, viiniä, tuoretta leipää ja hedelmiä. Miten huomaavaista palvelua! Itse hotellihuone oli myös herttainen. Saimme siis ylemmän kerroksen pikkusviitin, joka oli romanttisesti sisustettu; seiniä kiersi kukkatapetit, katossa oli tummat parrut ja huonekalut olivat talonpoikaistyyliä. Tälle paikalle kelpaa kippistellä!