Eteläeurooppalaiseen tapaan hotellin ikkunoissa oli kuumuuden ulkona pitävät ikkunaluukut, mikä tekee huoneista myös miellyttävän pimeät. Liekö luukkujen ansiota vai yleistä väsymystä, mutta nukuimme koko perhe 8 tuntia putkeen heräämättä kertaakaan.
Perhehotelli Prestige’n henkilökunta oli erittäin miellyttävä. Äiti hoiti meille aamiaisen, poika kävi välillä esittelemässä 10 kuukauden ikäisiä kaksosiaan Virginiaa ja Lorenzoa ja kaikki ihailivat tietysti toistensa lapsia suureen ääneen. Meidän tytöt käyttäytyivät kuin pienet prinsessat ja me pystyimme juomaan parit herkulliset espressot ja capuccinot suhteellisen rauhassa. Milanoon oli kuulemma luvassa huomiseksi 40 asteen hellettä, joten olimme iloisia päästessämme lähtemään kotiin.
Lentokenttä oli vain vartin päässä ja saimme jätettyä Alfan helposti Europcarin vuokraamoon. Siitä sitten alkoikin hieman rankempi vaihe, koska prinsessojen käytöstavat unohtuivat saman tien eikä kumpikaan suostunut kävelemään samaan suuntaan saati tottelemaan. Lisäksi jätesäkkeihin pakattujen 2 turvaistuimen, 2 rattaiden, 32 kg painavan matkalaukun, hoitokassin, kamerakassin, matka-DVD’n, matkaeväiden ja pc-kassin roudaaminen otti jokseenkin voimille. Kerran Laura jo aiheutti sydämentykytystä karatessaan valokuvauskoppiin piiloon. Kentällä ei onneksi ollut ruuhkaa, koska tyttöjen ohjaaminen samaan suuntaan ilman rattaita oli jo tarpeeksi haastavaa. Kaiken kruunasi eväskassin repeäminen kesken turvatarkastuksen mansikoiden vieriessä kaikkiin eri ilmansuuntiin koko turvahenkilökunnan toitottaessa oo mamma mia, fragole, fragole.
Lentomatka meni suhteellisen hyvin, mutta kolmen tunnin lento ilman avustusjoukkoja alkaa olla meidän lapsien kanssa aika maksimiaika…Suomessa odotti aurinkoinen 25 astetta, joten kotiinpaluu varsin lempeä. Matkamme oli erittäin onnistunut ja saimme juuri niitä asioita, mitä lähdimme hakemaankin eli kulttuuria, aurinkoa ja ennen kaikkea uusia elämyksiä sekä lapsille että aikuisille!
Kerrottakoon vielä, että kotona pääsimme nopeasti rutiiniin Lauran pudottaessa leikkilusikan terassilaudoituksen alle ja vääntäen naamansa perus ”sad puppy” ilmeeseen. No kaikki tunnolliset isäthän tietävät mitä siitä seurasi…
Tässä vielä muutama numeraalinen fakta reissustamme:
Matka: 2985km (Fiat Scudo: 1297km ja Alfa Romeo 159: 1688km)
Korkeusero: Alhaisimmillaan -5m ja korkeimmillaan 500m merenpinnasta (GPS)
Vierailtuja maita: 3
Blogisivuja wordissä: 23
Valokuvia yhteensä: 1338 kpl
Tervetuloa kotiin! Juttujanne olisi mielellään lueskellut enemmänkin. :D
VastaaPoista