Sunnuntai 5.7. –Gîte Anna, St-Rémy-de-Provence

Tänään on sunnuntai, joten päätimme pitää välipäivän ja levätä täällä talolla, jonka nimi on siis Gîte Anna. Yön saimme nukkua ensimmäistä kertaa loman aikana ilman kummankaan lapsen itkuja ja jopa puoli kahdeksaan, mikä teki meille kaikille todella hyvää. Täällä Ranskassa on taidettu mieltyä valtavan kokoisiin tyynyihin, joten Heini päätti nukkua yönsä ilman sellaista.

Aamuauringossa hyvän yön jälkeen alkoi paikka jo vaikuttaa paremmalta. Maatila käsittää isot tilukset ja muuten perinteinen, ranskalainen kivitalo sinisine ikkunaluukkuineen sisältää omistajapariskunnan oman asunnon lisäksi samassa rivissä meidän kaksion ja äänekkään jenkkiperheen kolmion. Molemmilla vuokratuilla asunnoilla on oma vehreä pensaiden ja kukkien reunustama piha ja terassi. Meidän asuntomme yllä kasvaa valtava vaahteraa muistuttava puu, joka luo miellyttävän varjon terassille. Auton saimme varjoisaan parkkiin ihan viereen.

Sisäpuolen saisi pienellä kalusteiden ja liinavaatteiden uusimisella todella viihtyisän, koska valkoiseksi kalkitut seinät ja kattoparrut ovat varsin kauniit. Yhdistetty olohuone ja erityisesti keittiö ovat suunnittelun kukkasia. Esimerkiksi keittiö on aivan ulko-oven vieressä ja ovet kääntyvät juuri päinvastoin toisiaan kohden tehden kummankin avaamisesta haastavaa. En edes uskalla ajatella mitä kaikkea vuodesohvassa kuhisee. Päätimmekin siirtää sohvan päälle ”varuiksi” vielä makuuhuoneen päiväpeiton.

Kylpyhuone on siisti, mutta hanoista tulee kiehuvaa vettä, jos on varomaton ja heppoiset hyllyt kaatuvat pienten käsien kiikutuksesta. Huone toimii meillä yleisenä säilytyspaikkana rattaille, likapyykeille ym. tavaroille sen muuhun asuntoon suhteettoman suuren koon johdosta.

Makuuhuoneessa on parisänky, jonka päässä pitkittäin molempien tyttöjen matkasängyt. Pieneen huoneeseen mahtuu myös vaatekaappi, jonka toisen puolen vie kokonaan huonetta kivasti (?) lämmittävä kuumavesiboileri.

Parasta antia talolla on kuitenkin laadukas ja iso uima-allas, jossa pystyy jopa harrastamaan uintia jopa urheilumielessä. Vesi on puhdasta ja viilentää ihanasti näin kuumalla ilmalla. Maisema on todella kaunista ja joka puolella kasvaa kukkapensaita, laventelia ja vehreitä pieniä puita. Olemmekin viettäneet lähes kaiken ajan ulkona, joten talon pienet puutteet eivät niin suuresti edes häiritse.

Päivän vietimme ulkona uima-altaalla, pihalla leikkien ja terassilla yhdessä syöden pitkän kaavan mukaan useaan otteeseen. Tytöt ihmettelivät joka puolella pomppivia pieniä heinäsirkkoja, joita yhdellä askeleella pomppasi ilmaan kymmenittäin. Heinäsirkkojen isommat ja äänekkäämmät kaskas-kaverit majailevat ilmeisesti puiden rungoilla. Joka puolella kuhisee myös kaikenlaisia ötököitä jättikokoisista hämähäkeistä, lentäviin koppakuoriaisiin ja tuhatjalkaisiin. Laurasta ja Emmasta ne ovat hienoja ja pienet päät ovat useimmiten maan tasolla ötököitä ihmetellen.

Tyttöjen nukkuessa päiväunia oli meillä hyvää aikaa pohtia loppuloman reittiä. Päädyimme eilisen Aix-en-Provencen tukahduttavan kuumuuden takia jättämään hyvästit Lyonille ja muille isoille kaupungeille. Tulemme luultavasti suuntamaan kulkumme takaisin meren äärelle Marseillen ja Cassis’n suuntaan, jota kautta takaisin rantaa Italian puolelle. Ainakin kaikki täysijärkiset ranskalaiset Pariisia myöden ovat suunnanneet kulkunsa tänne rannikolle, mitä nyt on liikenneruuhkia ja paikallisten puheita uskominen.

Tuttu ukkonen kävi iltapäivällä murisemassa puoli tuntia päämme yläpuolella pimentäen taivaan hetkeksi, jolloin meille tuli kiire lähteä uima-altaalta. Sadetta emme kuitenkaan saaneet ja hetken päästä taivas oli jälleen pilvetön. On uskomattoman ihanaa kipitellä koko päivä uikkareissa ja nauttia tästä lämmöstä ja valosta päivästä toiseen.

Päivän hauskin letkautus kuului seuraavasti: Laura: ”Äiti – mikä too on?” Äiti: se on lämminvesiboileri.” Laura: ”ou mai gaad!” (=Oh my god).