Tuttuun tapaan Heini heräsi Emman vierestä ja Timo Laura kainalossaan. Kuvittelimme kellon olevan 7 pintaan, mutta todellisuudessa se olikin jo puoli yksitoista. Tämä perhe nukkui ensimmäistä kertaa elämässä tähän asti, mikä oli varsin mukavaa. Yksi syy saattoi tosin olla Emman yölliset raivarit, jotka tietysti herätti kaikki.
Eilen oli niin hieno ilta ja tänään aamu alkoi taas todellisella pilvisinfonialla. Mitä ihmettä! Tämä paikka taitaa olla todellakin kirottu. Omistajaherran mukaan tämä kevät ja kesä on ollut poikkeuksellisen viileä ja sateinen. Hän kertoi sen johtuvan El Niñosta. Niinpä tietysti. Ilma tietysti lannisti tunnelmia hieman, koska tämä päivä oli varattu samanlaiselle ihanalle rantsuilulle kuin eilinen. El metéo näytti pilviverhoa koko Asturiasin rannikolle. Koko muu Espanja puolestaan kylpi auringossa. Ei sitten yhtään harmittanut, eipä. Pidimme aamiaisen jälkeen suunnittelukokouksen ja päädyimme kuitenkin lähtemään puolen tunnin päähän Gijónin kaupunkiin, joka oli kyllä rannalla. Jos ei aurinko paista, niin ainakin pääsemme kävelylle sivistyksen pariin ja parhaimmassa tapauksessa sinne rannalle. Sisämaan nähtävyydet olivat parin tunnin ajomatkan päässä eikä meitä huvittanut lähteä niin pitkälle päivämatkalle enää näin yhden aikaan päivällä. Päätimme siis tyytyä pilviseen ilmaan lähialueella.
Pienen taistelun jälkeen lapsetkin saatiin taas turvavöihin ja matka saattoi alkaa. Samantien kun pääsimme alas vuoristosta alkoi aurinko pilkistämään pilvien takaa. No niiiiiin :-) Heinin tunnelmat paranivat heti ja Timo laittoi hymy huulilla pitkän reissun matkanneet aurinkolasit päähän. Nehän tosiaan saapuivat vihdoin eilen illalla DHL:llä.
Gijón oli jälleen tunnelmallinen kaupunki, mutta selkeästi siinä oli ison kaupungin tuntu. Aurinko paistoi jo täydeltä taivaalta, joten varasuunnitelmaa eli aqvarium-visiittiä ei tarvinnut toteuttaa. Parkkeerasimme rantabulevardille ja päätimme ottaa alkuun pienet croissantit ja pillimehutankkaukset tytöille. Jo syödessä tytöt bongasivat leikkipuiston keinuineen ja pienen merirosvolaivan, jossa luonnollisesti viihdyttiin pitkän aikaa.
Leikkihetken jälkeen kävelimme kohti Gijónin vanhaa kaupunginmuuria ja keskustaa lounaspaikkaa etsien. Se löytyi juuri sopivasti pienen 5 minuuttia kestäneen kesäsateen alkaessa. Ruoka oli oikein hyvää ja tarjoilijat oikein ystävällisiä. Laura taisi jopa hieman ihastua yhteen.
Ruoan jälkeen kävelimme pieniä kujia pitkin kohti päärantaa, joka olikin oikein upea. Hetken sitä ihailtuamme nousimme pienen niemen kärkeen korkealle ihmettelemään koko Gijónin kaupungin maisemaa. Ylhäältä tytöt myös löysivät todella ison ja hienon merirosvolaivan ja kaikenlaisia kieputtimia karuselleineen. Lapset leikkivät ja aikuiset nauttivat auringosta. Rannalle ei tässä vaiheessa enää kannattaisi lähteäkään.
Iltamatka oli nopea ja talolle päästyämme oli ilma muutunut todella kuumaksi ja aurinkoiseksi, mikä oli mielyttävä yllätys. Timo ja tytöt hyppäsivät samantien pulikoimaan ja Heini laittoi pesukoneen pyörimään (ilman pesuaineitta tosin, kun ei tajuttu sitä ostaa...) ja valmisti iltaruoan. Söimme jälleen pitkään ja hartaasti kahvit ja jälkiruoat nauttien yhdessä lasten kanssa. Ruoan jälkeen sylittelimme tyttöjen kanssa ja kuuntelimme Lauran hauskaa puheenpapatusta Emman matkiessa vieressä.
Ruoan aikana tämä kummallinen vuoristoilma oli jälleen kerännyt pilvet taivaalle ja aloitti todellisen trooppisen ukkosmyrskyn. Auringonlaskun aikaan jatkunut rankkasade oli todella kummallinen; aivan kuin joku olisi yht’äkkiä laittanut valot päälle ja asettanut vuorten taakse valkoisen höyrypilven. Ihmettelimme tovin tätä ilmiötä, kunnes Timo lähti viemään tyttöjä höyhensaarille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.