Ma 16.7. Milano

Yöllä saimme kaikki levättyä hyvin, koska sängyt ja tyynyt olivat melkoisen hyvät hotelliyöpymisen stardardeilla mitattuna ja italialaisten ylhäältä vedettävät ikkunanpimentimet saivat aikaan illuusion yöstä vielä aamullakin. Heräsimme aamulla kuppien kilinään. Laura se siellä oli kattanut aamupalapöydän lähes valmiiksi muuta perhettä varten. Erityisesti mielenkiintoa herätti tuolikasa, jonka avulla hän oli kiivennyt tiskitasolle ja sitä myöden ylähyllylle laseja varvistamaan.

Aamiaisen jälkeen tytöt pukivat hienostelumekot päälle ja ottivat pienet käsilaukkunsa ja aurinkolasinsa mukaan. Laura muisti myös laittaa rannekorun samaan käteen kuin Heinillä. Loppusilaus oli sipaista Äidin huulikiiltoa.

Aikuiset hakivat taivaalliset kahvit mukaan alakerran kahvilasta ja muistivat jälleen kerran miksi oleilu Italiassa on nautinnollista. Pääsimme kahveinemme  vasta  ensimmäiseen kadunkulmaan, kun Heini bongasi mahtavan kaupan, joka yhdisti erityisen boheemilla tavalla sisustustarvikkeita, lasitavaraa ja kukkia. Täältä saimme ostettua mukaamme hyvän saaliin tuliaisia ja kahvikalustoa kotiin. Tästä olikin kätevä heittää ostoskassi hotellille.

Seuraavana vuorossa oli käydä Duomon sisällä tutustumassa taideaarteisiin. Roomalais-katolista Duomoa aloitettiin rakentamaan vuonna 1386 ja se valmistui virallisesti tähän asuunsa vasta 1965. Milanon Duomo on maailman neljänneksi suurin goottilainen katedraali. Duomon reliikki (reputadly) on yksi Kristuksen krusifixin nauloista, jonka kunniaksi pidetään vuosittain Rite of the Nivola. Duomo on sisältä yllättävän valoisa goottilaiskirkoksi –erityisesti, kun vertaa mm. Pariisin Notre Dame -katedraaliin, joka on yksi synkimmistä kirkoista, jossa olemme käyneet.

Kirkon ovella vuokrasimme audio guiden ja Heini peitti olkapäät huivilla, kuten tapoihin kuuluu. Kirkko oli täynnä taidetta; erilaisia patsaita ja maalauksia, joista osa oli kauniita ja osa hyvinkin brutaaleja. Yksi kauneimmista osista kirkossa oli kuitenkin pääalttarin takana sijaitsevat värilliset lasimaalaukset, jotka kertoivat tarinoita sekä Vanhasta että Uudesta Testamentista sekä Tuomion Päivästä. Katolilaiseen tapaan kirkko oli myös täynnä palavia kynttilöitä, joita ihmiset olivat sytyttäneet edesmenneille rakkailleen.

Audio Guiden mukaan kuunneltavia kohtia oli yli sata, joita olisi ollut mukava kuunnella. Paino sanalla olisi...Vanhempi neideistä keksi kuitenkin kehittää pissahädän juuri, kun olimme jonottaneet sisään ja nuorempi yritti kiipeillä ja juosta hihitellen karkuun jokaisen patsaan taakse. Välillä kuului tuttua laulua: ”Miksi me olemme täällä kirkossa sisällä, miten niin me ei saada juosta, milloin me saadaan jäätelöä jne.”. Tästä syystä teimme ehkä pienen pyhäinhäväistyksen ja sallimme Angry Birds:n peluun samalla, kun istuimme kirkonpenkillä ja kuuntelimme edes hetken, mitä sähköinen oppaamme meille kertoi.

Noin 3 minuutin kuuntelun jälkeen lasten kehitellessä riidan siitä kumpi saa pelata ensin päädyimme jatkamaan matkaa ja käymään kryptassa vikkelällä kierroksella. Täällä tyttöjen kysymyskuoro jälleen ihmetteli, miksi tuo setä makaa tuolla läpinäkyvässä arkussa ja ohoo onpa hieno katto tuolla toisessa päässä, mitä siellä on? Emme luonnollisesti ehtineet kuunnella sen vertaa guidesta, että tämä olisi selvinnyt. Mahtavinta oli tietysti tyttöjen tylsistyessä leikki, jossa kryptassa pompittiin polvistumistuoleilla. (Näillä tuoleilla papisto käy rukoilemassa yhdessä ennen jumalanpalvelusta.) Tyttöjen leikissä puolestaan toinen nousee kyykystä ylös ja huutaa BON GIORNO ja toinen menee samaan aikaan kyykkyyn suureen ääneen hohottaen. Tätä toistettiin aina toisen noustessa ylös ja toisen alas niin kauan aikaa, jolloin vanhemmilta meni vuorotellen hermo ja kryptassa jonottelijat repeilivät. Liekö enemmän lapsille vai meidän epätoivoisille shhh –lopettakaa NYT heti -toisteluille. Levottomasta kierroksesta johtuen päädyimme siihen, että Timo käy Duomon katolla Yksin ja Heini vie lapset sillä aikaa jäätelölle.

Jäätelö osti meille sen verran aikaa, että kiertelimme hetken Vittorio Emmanuelle II upealla katetulla ostoskadulla ja kävimme luonnollisesti myös pyörähtämässä marmoreista tehdyn taideteoksen päällä. Pyörähdys kuuluu tehdä erityisesti sonnin kivesten päällä, joka tuottaa kuulemma suunnattomasti onnea. Heini myös huvittui japanilaistyttöjen tirskumiselle vastaavassa toimenpiteessä.

Tytöt ja Heini jatkoivat kauppakeskuksesta nopean Prada-Louis Vuitton-Hermés ikkunaihmettelyn jälkeen Duomon viereiseen kahvilaan odottelemaan Timoa kattokierrokselta. Timon palatessa päätimme myös syödä ylihintaisen ja keskinkertaisen lounaan samassa paikassa. Lasten holtittomuus ja päivän kuumuus taisivat olla määräävin tekijä ravintolaan jäämiselle, koska muutoin olisimme ehkä jaksaneet kävellä pari kadunkulmaa Duomolta sivuun.

Lounaan jälkeen kävimme aloitimme shoppailukierroksen ensimmäisen osan. Timo sai myös selvitettyä pienempien kummityttöjemme koot, jotta oikean kokoiset tuliaiset saatiin ostettua. Mukaan tarttui myös mukavia vaatteita omille lapsille sekä kuuluistasta Rinascente-tavaratalosta Timolle tyylikäs Tommy Hilfiger –lippis ja Heinin lievän J painostuksen jälkeen John Gallianon punaiset über-päheet uimahousut. Molemat onneksi -50%:n alennuksessa. Alakerrasta ostimme myös parin vuoden jahkailun jälkeen laatumatkalaukun. Samsoniten todella kevyen ja helposti kuljetettavan 95 litran kova matkalaukku tuli todella tarpeeseen. Meillä on nyt matkalla mennyt kolme laukkua rikki; reppu, putkikassi ja lievästi myös iso matkalaukku. Kaksi ensimmäistä sen verran pahasti, että ne lensivät roskiin. Onneksi käyttöikääkin molemmilla oli jo liki 15 vuotta. Uusi matkalaukku oli täällä alennuksessa ja pulitimme siitä yli 150€ vähemmän kuin muualla olimme vertailleet. Hyvä ostos siis kaikin puolin.

Tässä vaiheessa oli aika käydä illallisella ja lepäilemässä huoneessa. Puolentoista tunnin jälkeen voimat olivat palautuneet. Ulkona oli edelleen kaunis ja aurinkoinen ilma, joten päätimme käydä vielä katsastamassa iltakävelynä Milanon shoppailukadun. Lapset ostivat omilla rahoillaan namia ja kauniit pannat. Heini löysi Guess:n laukun yli 60%:n alennuksesta.

Kierroksen jälkeen istuimme leppeässä ilta-auringossa Duomon portailla ja otimme yhteiskuvia. Tytöt pöhäyttivät puluja juosten ilmaan. Matka on ollut ihana ja tuntui haikealta lähteä takaisin hotellia ja pian kotia kohti. Ehkä tästä syystä poimimme vielä hyvät kahvit ja jäätelöt matkalta maistiaisiksi.